Kauppakatu 18 – tontin vaiheet

Kauppias Mikael Gaddin vuonna 1862 rakennuttama puutalo tuli tunnetuksi seuraavan omistajansa Alfred Girsénin vuonna 1870 perustaman ”ensi luokan ravintolan”, Seurahuoneen, ansiosta. Useiden kauppiasomistajien jälkeen tontti siirtyi Kansallis-Osake-Pankille vuonna 1900. Jo seuraavana vuonna viisi vuotta aiemmin Jyväskylässä toimintansa aloittanut pankki avasi konttorinsa Kauppakadun ja Kilpikadun – nykyisen Kilpisenkadun – kulmassa. Tontin piharakennuksessa toimi vuodesta 1895 vuoteen 1927 Jyväskylän Telefooniyhdistyksen puhelinkeskus.

Kadunkulman vanha puutalo siirrettiin nykyiselle paikalleen lyseon viereen Fredriksonin lakkitehtaan tontille vuonna 1913, kun Kirkkopuiston kulmaan alettiin rakentaa arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelemaa uutta pankkirakennusta. Kansallis-Osake-Pankin jyhkeä liiketalo otettiin käyttöön vuonna 1915.

Kauppakadun puolelle KOP:n talon jatkeeksi valmistui vuonna 1939, juuri ennen talvisotaa nelikerroksinen liike- ja asuintalo. Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitteleman rakennuksen julkisivua pidettiin levottomana ja turhan paljon pankkitalosta poikkeavana, mutta tarpeeksi itsenäisenä kokonaisuutena, jotta sille voitiin antaa rakennuslupa. Parikymmentä vuotta myöhemmin vanhan pankkitalon kulmassa olevaa pääsisäänkäyntiä muutettiin ja avattiin myös Kilpisenkadulle päin.