Kirkkopuisto
Kuva Jyväskylän kaupunginarkisto.
Varaus kirkolle
Jyväskylän kaupungin perustamisen yhteydessä vuonna 1837 kaupunki sai ruutuasemakaavan. Arkkitehti C.L. Engelin viimeistelemän asemakaavan keskellä yksi kortteli oli varattu pienen puistikon ympäröimälle uudelle kirkolle (B).
Aukion yläreunaan, nykyisen Kauppakadun varteen oli varattu tontit koulurakennuksille (D ja E) ja vastapäiselle laidalle sijoittuisi raatihuone (C).
Pohjakuva Keski-Suomen museo. Kuvankäsittely Jussi Jäppinen.
Toriaukio 1878
Ensimmäiset runsaat 40 vuotta keskusaukio oli rakentamaton avoin tila, jolla käytiin torikauppaa ja jossa pidettiin vuotuiset markkinat. Vuonna 1869 valmistunut torikaivon koppi oli ainoa kiinteä rakennelma avoimella kentällä. Kaivon takana Kauppakatu 17:ssa näkyy kaupungin ensimmäinen kivitalo vuodelta 1865.
Kansanvalistusseuran kalenteri 1887.
Kirkko keskellä kylää 1887
Harjun uudesta näkötornista avautuva näkymä vuodelta 1887 on yksi varhaisimpia tunnettuja yleisnäkymiä Jyväskylästä. Kaupungin keskusaukiolle valmistunut arkkitehti Ludvig Isak Lindqvistin suunnittelema tiilikirkko vihittiin käyttöön 28.11.1880. Kirkon oikealla puolella näkyy Kunnallistalon paikalla sijainneet kaksi markkinapuotirakennusta, joiden edustalla torikauppaa käytiin.
Kuva Keski-Suomen museo.
Kirkko keskellä kylää 1897
Sama maisema kymmenen vuotta myöhemmin. Kirkon ympärille istutetun pienen puistikon, samoin kuin Harjunkin puut ovat kasvaneet. Markkinapuodit ovat viimeistä vuotta pystyssä ennen purkamista Kunnallistalon alta. Etualalla Kauppakatu 19 tontilla näkyy muutama kuukausi aiemmin, helmikuussa palaneen ravintolarakennuksen jäännökset.
Kuva Keski-Suomen museo. Väritys Jussi Jäppinen.
Talvimarkkinat
Valokuvaaja on ikuistanut torimaiseman rakenteilla olevan Kunnallistalon rakennustelineiltä vuonna 1898 Kauppakadun suuntaan. Aukion keskellä sijainnut kirkko hallitsi selvästi matalaa kaupunkikuvaa.
Kuva Keski-Suomen museo.
Puisto laajenee
Kirkon ja Kauppakadun välinen osa aukiosta istutettiin puistoksi arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnitelman pohjalta vuonna 1903. Samalla aiempi Kirkkotorin nimi muuttui vähitellen Kirkkopuistoksi. Kauppakadun varteen tehtiin kahden lehmusrivin väliin kävelykäytävä, jonka keskivaiheille sijoittui puolikaaren muotoinen pieni levähdysalue. Noin vuonna 1910 otetussa kuvassa näkyvät vuonna 1899 valmistunut lääninarkkitehti K.V. Reiniuksen piirtämä Kunnallistalo, kirkon oikealla puolella vanha apteekin talo sekä Kauppa- ja Torikatujen kulmassa Yrjö Blomstedtin suunnittelema Opiksi ja Huviksi -elokuvateatteri.
Kuva Keski-Suomen museo.
Pankki puiston kulmaan
Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema Kansallis-Osake-Pankin vuonna 1915 valmistunut rakennus oli kirkon ja Kunnallistalon jälkeen kolmas suuri kivitalo Kirkkopuiston ympärillä. Kauppakatu 17 ikkunasta otetussa valokuvassa uusi pankkirakennus komeilee Kilpisenkadun kulmassa. Pankin piharakennuksessa toimi edelleen puhelinkeskus, jonne kymmenet katukuvassa näkyvät puhelinjohdot suuntautuivat. Kirkkopuiston levähdysaukiolle rakennettiin rakennusmestari Viljo Raittilan piirustusten mukaan kansallisromanttinen virvokekioski vuonna 1912.
Kuva Keski-Suomen museo.
Joukkotapahtumia
Kunnallistalon edusta on ollut 1900-luvun alusta asti useiden suurten tilaisuuksien ja kokoontumisten tapahtumapaikka. Siellä on juhlittu vappua, jaettu Suurajojen palkintoja, vastaanotettu sotilasparaateja ja juhlittu uutta vuotta. Useita kansankokouksia järjestettiin muun muassa levottomina aikoina kevättalvella 1917.
Kuva Jaakko Rusanen, Keski-Suomen museo.
Markkinakenttä
Markkinoiden aikaan kaupankäynti laajeni Kunnallistalon edustalta Vapaudenkadun reunaa pitkin alueen Kilpisenkadun puoleiselle laidalle asti. 1920-luvun loppupuolella otetun kuvan vasemmassa laidassa on entinen Seurahuoneen talo ja Kunnallistalon takana näkyy K.J. Gummerus Oy:n kirjakauppa ja kirjapainorakennus.
Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen museo.
Torikauppa siirtyy
Ajoittain hälinää ja levottomuuttakin aiheuttaneen torikaupan siirtämisestä pois kahden keskeisen julkisen rakennuksen, kirkon ja Kunnallistalon, välistä käytiin keskustelua 1920-luvulla. Varsinainen siirto vanhalle hevostorille Lyseon viereen tapahtui vuonna 1931. Kuvassa sunnuntaipäivän rauhaa Kirkkopuistossa 1920-luvun puolivälissä.
Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen museo.
Kilpisenkadun reuna
Myös Kirkkopuiston toinen laita Kilpisenkadun varrella rauhoittui torin siirtymisen seurauksena. Vuonna 1930 vastavalmistuneen Säästöpankin ylimmästä kerroksesta otetussa kuvassa näkyy edellisvuonna valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Suojeluskuntatalo. Puiston reunaan ollaan parhaillaan rakentamassa Kerttu Tammisen piirtämää muuntajarakennusta.
Piirustus Jyväskylän kaupunginarkisto
Puiston toinen laajennus
Torikaupan siirryttyä toisaalle laati arkkitehti Kerttu Tamminen Kirkkopuiston laajennussuunnitelman puiston Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun puoleisille reunoille. Kunnallistalon eteen on piirretty laaja Paraatiaukio ja toiseen nurkkaan pieni avoin tila, jonka keskellä on suihkulähde altaineen.
Kuva Veljekset Karhumäki, Keski-Suomen museo.
Puiston toinen laajennustyöt ilmasta
Laajennus valmistui pääosin suunnitelmien mukaan vuonna 1935. Ilmakuvassa puiston rakennustyöt käynnissä kesällä 1934. Paraatiaukio jätettiin hiekkapinnalle ja suihkulähdettä ei toteutettu.
Kuva Antti Pänkäläinen. Keski-Suomen museo.
Idyllinen kioski
Vuonna 1912 valmistuneessa Kirkkopuiston Kauppakadun varren kesäkioskissa myytiin erilaisia virvokkeita hyvällä menestyksellä. Kioskinpitäjän valitsi kaupunginvaltuusto aina määräajaksi. Kuva on otettu 1940-luvun alussa.
Kuva Keski-Suomen museo.
Uusi moderni kioski
Vanhan kioskin käytyä ahtaaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi laadittiin kaupungin rakennusosastolla uuden kioskin piirustukset rakennusmestari Toimi Hämäläisen ja kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan toimesta vuonna 1954. Matala kioskirakennus, jossa oli yleinen WC alakerrassa valmistui seuraavana kesänä.
Kuva Keijo Kääriäinen. Jussi Jäppisen kokoelma.
Kerrostalojen ympäröimä puisto
Reilussa kolmessa vuosikymmenessä pääosin puutalojen ympäröimä Kirkkopuisto oli 1960-luvun alkuun mennessä joutunut suurten kerrostalojen piirittämäksi. Vuonna 1962 otetussa kuvassa vasemmalla lähes satavuotias vanha apteekin talo Gummeruksenkadulla, yhtä vanha entinen Seurahuoneen talo nykyisen kaupunginteatterin paikalla sekä taustalla vuonna 1907 valmistunut pieni puutalo Kansallis-Osake-Pankin vieressä muistuttivat vielä jonkin aikaa puutalokaupungin ajoista.
Kuva Jussi Jäppinen.
Tiheä kasvillisuus
Tultaessa 1990-luvulle Kirkkopuiston puut ja pensaat olivat kasvaneet ja lisääntyneet niin paljon, että keskellä puistoa sijainnutta kirkkoa tuskin huomasi viereisiltä kaduilta. Kirkkopuiston uudistamiseksi järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka toiseksi sijoittunut ehdotus, Esa Kankaan ja Johanna Vuorisen “Chiaroscuro” otettiin toteutuksen pohjaksi. Yksi sen keskeinen ajatus oli tilan avartaminen kirkon ympäriltä.
Kuva Jussi Jäppinen.
Puisto uudistuu
Kirkkopuiston uudistamiseen kuului myös Kauppakadun varren satavuotiaiden lehmusrivien vaihtaminen nuoriin puihin vuonna 2002.
Kuva Jussi Jäppinen.
Viihtyisä Kirkkopuisto
2010-luvun Kirkkopuistossa aukeaa näkymiä, joissa itse puisto ja sitä ympäröivät eri vuosikymmenien arkkitehtuuria edustavat rakennukset pääsevät hyvin oikeuksiinsa. Samalla Kirkkopuisto ympäristöineen on edustava läpileikkaus Jyväskylän historiasta keskellä kaupunkia.
Kuva Jussi Jäppinen.
Viihtyisä Kirkkopuisto
2010-luvun Kirkkopuistossa aukeaa näkymiä, joissa itse puisto ja sitä ympäröivät eri vuosikymmenien arkkitehtuuria edustavat rakennukset pääsevät hyvin oikeuksiinsa. Samalla Kirkkopuisto ympäristöineen on edustava läpileikkaus Jyväskylän historiasta keskellä kaupunkia.