Kauppakatu 9 – tontilla tapahtunutta

Ensimmäinen kauppaneuvos

Kiihtelysvaarasta lähtöisin ollut Johan Parviainen tuli serkkunsa houkuttelemana Jyväskylään 23-vuotiaana vuonna 1856, harjoitteli serkkunsa kaupassa puotipoikana ja osti oman tontin Kauppakatu 9:stä jo seuraavana vuonna. Keski-Suomen ensimmäinen kauppaneuvos oli aluksi kangas- ja sekatavarakauppias, mutta laajensi yrityksensä toiminnan nopeasti teollisuuteen ja laivaliikenteeseen.

Merkkihenkilöitä vuokralaisina

Parviaisen tontilla asui 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä useita Jyväskylän kehitykseen merkittävästi vaikuttaneita liikemiehiä, kuten tuleva lakkitehtailija Anton Fredrikson ja kustantaja K.J. Gummerus. Myöhemmin seikkailijanakin tunnettu Otto Toivainen osti Parviaisen liikkeen vuonna 1887.

Toivaiselle pystytetty kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen tekemä patsas Torikunkku on Jyväskylän kauppatorilla. Parviaisen liikkeessä työskennellyt Emil Ahlqvist puolestaan perusti vuonna 1903 Keski-Suomen Rautakauppa Oy:n, jonka johtajana hän toimi toistakymmentä vuotta.

Kaupunkipalatsi

Parviaisen talon piha. Valokuvaamo K. E. Ståhlberg, Helsinki 1896. Keski-Suomen museo.

Toiminimi Joh. Parviaisen kaupunkitalo oli alkujaan rakennettu vuonna 1845 ja sitä laajennettiin ja paranneltiin Parviaisten aikana vuosina 1863, 1874, 1904 ja 1911. Vuonna 1912 juuri korjatulle suurikokoiselle talolle otettiin uusi palovakuutus.

Vakuutusasiakirjassa talon kerrottiin olevan hyvässä kunnossa. Se oli maalattu öljymaalilla ja vuorattu ”vahvoilla” laudoilla sekä katettu peltikatteella. Rakennuksessa oli 11 asuinhuonetta, keittiö, tiilestä muurattu ja holvattu kassaholvi, neljä eteistä, viisi komeroa ja neljä WC:tä. Rakennuksessa oli pihan puolella ”vinkkeliveranda”, jonne johti kolmet hakatuista kivistä tehdyt portaat. Verannan kaiteen kerrottiin olevan varustettu ”malmista tehdyllä messinkiohjaustankoisella aitauksella” eli kaiteella.

Asuinhuoneissa oli 10 modernia kaakeliuunia. Huoneiden lattiat oli päällystetty vahvalla linoleum-matolla, alustanaan villahuopa. Yhdessä huoneessa kerrotaan olleen ”porsliinilaattalattia”. Huoneiden katot olivat kipsistä tai paneelilaudoista tehdyt ja öljymaalilla maalatut. Seinissä oli käytetty ”hintavia tapetteja”. Asuinrakennuksen alle sijoittui suuri holvattu kellari, johon mentiin pihan puolelta rakennuksen Cygnaeuksenkadun puoleisesta päästä.

Lehtilukusali

Kerrostalon Cygnaeuksenkadun puoleisessa maanalaisessa siivessä toimi kaupungin lehtilukusali uuden kirjastotalon valmistumiseen 1980-luvun alkuun saakka.

Tontti nykypäivänä Tontin vaiheita Seuraava tontti