Aren aukio

Osa karttapiirroksesta, Jussi Jäppinen.

Osa karttapiirroksesta, Jussi Jäppinen.

Kosteaa tonttimaata

Jyväskylää perustettaessa vuonna 1837 uuden ruutukaavan itäpää osui lähes suomaisen kostealle niittymaalle. Tästä syystä tämän alueen tontit myytiin viimeisinä, yli 20 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Kuvassa vielä rakentamattoman Kauppakadun ja Pohjoisen poikkikadun eli nykyisen Väinönkadun risteyksen tienoota vuonna 1842.

Osa karttapiirroksesta, Jussi Jäppinen.

Osa karttapiirroksesta, Jussi Jäppinen.

Kaupunki ja maaseutu erottuivat

1800-luvun loppuun mennessä ruutukaava-alueen kaikki tontit oli rakennettu. Koska taloja sai pystyttää vain kaava-alueelle, oli rakennetun kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun ero selvä vielä vuonna 1899. Kauppakatu muuttui nykyisen Aren aukion kohdalla maantieksi, jota pitkin pääsi Laukaaseen tai vielä pidemmälle Vaasaan tai Kuopioon.

Kuva Seppo Pohjolan kokoelmat.

Kuva Seppo Pohjolan kokoelmat.

Postikortti-idylli

Tämä maisema avautui kulkijalle Kauppakadun alapäästä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kohti pohjoista. Vuonna 1882 istutetut koivurivit ja tien varteen tehty erillinen jalkakäytävä ulottuivat ruutukaava-alueen reunasta hautausmaalle saakka.

Kuva Jyväskylän kaupunginarkisto.

Kuva Jyväskylän kaupunginarkisto.

Kauppakatu jatkuu Tourujokeen

Helmikuussa 1899 Senaatti vahvisti Jyväskylän uuden asemakaavalaajennuksen. Varamaanmittari F.L. Mahlbergin laatiman kaavan mukaan Kauppakatu jatkui suorana Tourujokeen saakka ja pohjoiseen johtava maantie jäi uuden kortteliruudukon alle. Jyväskylään edellisenä vuonna muuttanut arkkitehti Yrjö Blomstedt vastusti yksitoikkoista asemakaavaa ja sai lopulta aikaan suunnittelukilpailun uudesta kaavasta.

Jyväskylän kaupunginarkisto.

Jyväskylän kaupunginarkisto.

Aukio Kauppakadun päähän

Uuden ajan henkeen “puistoineen, aukioineen ja kauneuden vaatimuksineen” järjestetyn asemakaavakilpailun tuloksena työn saivat tehtäväkseen kilpailussa kolmanneksi tulleet insinööri Hugo Lilius ja arkkitehti Valter Thomé. Vuonna 1910 vahvistetussa asemakaavassa Kauppakadun alapäähän oli merkitty aukio, josta erkanivat vanhan maantien pohjalle rakennettava Puistokatu sekä uutena katuna Ilmarisenkatu.

Jyväskylän kaupunginarkisto.

Jyväskylän kaupunginarkisto.

Modernit haaveet

Arkkitehti Valter Thomé piirsi asemakaavaan oman näkemyksensä tulevasta Kauppakadun ja Puistokadun risteyksestä vuonna 1909. Korkeiden kerrostalojen ja kaduntasolla sijaitsevien liikehuoneistojen Kauppakatu jatkuisi arkkitehdin hahmotelmassa matalampina ajanmukaisina asuinkerrostaloina Puistokadulla. Taustalla erottuu kaavan mukainen yleisten rakennusten alue.

Kuva G.A. Stoore. Keski-Suomen museo.

Kuva G.A. Stoore. Keski-Suomen museo.

Aukio hahmottuu

Vastoin arkkitehti Thomén näkemystä uudet tontit täyttyivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pienillä puisilla kaupunkitaloilla. Kauppakadun päähän aukion reunalle valmistui vuonna 1910 arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema kansallisromanttinen hirsitalo maalari Emil Kaistiselle. Etualalla Puistokadun koivuja ja taustalla, nykyisen Vapaudenkadun varrella näkyy kaksi uutta meijerirakennusta.

Kuva Väinö Leinonen. Keski-Suomen museo.

Kuva Väinö Leinonen. Keski-Suomen museo.

Ensimmäinen kivitalo

Uuden kaupunkiaukion ensimmäinen kivirakennus valmistui Puistokatu 1:een 1910-luvulla. Kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Talo tuli tunnetuksi sanomalehti Työn Voiman talona. Vuonna 1926 Puistokadun suuntaan otetussa talvisessa kuvassa näkyy symbolisesti myös tuolloin meneillään ollut liikennevälineiden murros. Tuolla kelillä hevonen tuntuisi vielä olevan vahvoilla. Oikealla Puistokatu 4:ssä näkyy Jyväskylän Kirjansitomon puurakennus.

Kuva Keski-Suomen museo.

Kuva Keski-Suomen museo.

Vaatimaton kadunpääte

Kauppakadun päätteenä olevan aukion mittasuhteet mullistuivat täysin, kun 1920-luvun lopussa aukion reunalle Kauppakadun varteen valmistui kaksi nelikerroksista kivitaloa. Maalari Emil Kaistisen parikymmentä vuotta vanha puutalo alkoi 1930-luvun alussa näyttää vaatimattomalta kaupungin pääkadun päätepisteenä.

Kuva Karhumäen Veljekset Oy

Kuva Karhumäen Veljekset Oy

Aukio siistiytyy

Kesällä 1937 otetussa ilmakuvassa nykyinen Aren aukio näkyy vasemmalla alhaalla. Puistokadun koivut kaadettiin muutama vuosi aiemmin ja niiden tilalle istutettiin lehmukset – myös aukion reunalle. Aukio oli kivetty jo 1920-luvun lopulla. Etualalla Kaistisen talo. Sen takana Kalle Heinosen johtaman Keski-Suomen Sähköliikkeen omistukseen siirtyneelle tontille oli valmistunut Puistokadun varteen vuonna 1928 “autopalatsi” ja sen jatkeeksi kuvassa uutuuttaan hohtava liikerakennus auto- ja varaosamyymälöineen sekä pesu- ja rasvaushalleineen.

Valokuvaamo Hellas. Keski-Suomen museo.

Valokuvaamo Hellas. Keski-Suomen museo.

Kaupungin komein liikerakennus

Automyynnin voimakas kasvu 1930-luvun puolivälissä teki pari vuotta käytössä olleet uudet tilat nopeasti ahtaaksi. Niinpä Kalle Heinonen tilasi tamperelaiselta arkkitehti Paavo Tiitolalta piirustukset viisikerroksisen liikerakennuksen rakentamiseksi. Uusi rakennus valmistui marraskuussa 1938. Samalla yhdistettiin Keski-Suomen Sähköliikkeen ja Keski-Suomen Auton toiminnot Are-nimen alle (auto-radio-elektrisiteetti).

Osa vuoden 1952 Jyväskylää esittävästä pienoismallista. Keski-Suomen museo. Kuva Jussi Jäppinen.

Osa vuoden 1952 Jyväskylää esittävästä pienoismallista. Keski-Suomen museo. Kuva Jussi Jäppinen.

Alkava muutos

Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä nopeasti kasvavaa kaupunkia rakennettiin voimakkaasti. Keski-Suomen museossa olevassa vuoden 1952 Jyväskylää esittävästä pienoismallista voi huomata, että Aren aukio on säilynyt sotaa edeltävässä asussa, mutta lähikortteleihin uusia kerrostaloja on jo noussut.

Kuva Jussi Jäppinen.

Kuva Jussi Jäppinen.

Kerrostalojen ympäröimä aukio

1960-luvun alussa Aren aukion loputkin matalasti rakennetut sivut täyttyivät seitsemänkerroksisista kivitaloista. Käytännössä aukio oli vilkas liikenneaukio 1990-luvun alkuun asti. Kuvassa kerrostalojen puristuksissa oleva Aren aukio kesällä 1981. Myös etualalla näkyvä Mäki-Matin tontti on kokenut huomattavan muodonmuutoksen Centrum-tavaratalon ja sen laajennuksen myötä.

Kuva Jussi Jäppinen.

Kuva Jussi Jäppinen.

Vapaa kaupunkitila

Kauppakadun alapään valmistuttua kävelykaduksi vuonna 1995 muuttui Aren aukionkin luonne täysin, kun autoliikenne sillä loppui. Aukiolle oli jo aiemmin rakennettu suihkulähde vesialtaineen, mutta nyt alue varustettiin kävelykadun kivilaatoilla ja valopylväillä. Myös muutama puu istutettiin viihtyisyyden lisäämiseksi.

Kuva Jussi Jäppinen.

Kuva Jussi Jäppinen.

Joulukaupunki

Kävelykadun Kompassiaukion lisäksi Aren aukiosta tuli nopeasti toinen keskikaupungin tapahtumapaikka. Muutamana vuonna 2000-luvun alussa aukiolla toimi muun muassa joulutori kojuineen, ohjelmalavoineen ja joulukuusineen. Kuva on vuodelta 2006.

Kuva Jussi Jäppinen.

Kuva Jussi Jäppinen.

Kolmikulma

Aren rakennusten toiminnot muuttuivat vähitellen, kun auto- ja sähköliikkeiden tilalle tuli muun muassa ravintoloita ja ostoskeskus sekä keskustaa palveleva pysäköintitalo. Vuonna 2007 otetussa kuvassa rakennus on vuorattu siinä toimivien yritysten logoilla. Korttelin muodosta syntynyt nimi Kolmikulma oli käytössä jo 1930-luvulla Kalle Heinosen ostettua tontteja korttelista Oy Jyväskylän Kolmikulma -nimellä.

Kuva Jussi Jäppinen.

Kuva Jussi Jäppinen.

Perinteet elävät

Aukion ja sen ympäristön monenlaisista muutoksista huolimatta nimi Aren aukio on iskostunut kaupunkilaisten mieliin 1930-luvun lopulta lähtien. Yksi vahva perinne on Mieskuoro Sirkkojen Vapun päivän laulukonsertti Aren portailla. Perinne on jatkunut katkeamattomana 1960-luvulta 2000-luvulle. Kuva on otettu Vappuna 2012.

 

Etusivu Kuvakertomukset Panoraamakuva